Blogi2019-09-29T21:55:14+03:00Blog Integration Feed Generatorhttps://jep77.vuodatus.net/jep77https://jep77.vuodatus.net/<![CDATA[Lauantai]]> Työ loppui siinä paikassa missä olin,ja alkaa uudessa paikassa. Ihan hyvä. Vähän kypsyi siihen vanhaa paikkaan.
Oli mukava saada pitkät työlistat. Taulutelevisioni on kokoajan lähempänä,kuten uusi kotiteatterikin.
Vastapainoksi menestykselle olen elänyt vastoin sääntöjä ja yleistä kunniantuntoa päivittäin. Se loppui eilen ja nyt mietin että mitäs nyt tapahtuu,ja pärjäänkö enään oikeaoppisilla lääkkeillä,ja tuleeko kauhea poru lääkkeenjakopäässä.kun minun työntekijäni palaa lomilta-.
Kaikki sai alkunsa sijaisesta joka on jakanut minulle ilmeisesti vahingossa vääriä lääkkeitä. Tai siis niitä oikeita ja alkuperäisiä,mutta heidän näkökulmastaan vääriä. Juuri niitä mitä mielestäni pitäisikin olla,mutta joista K-klinikalla oli moraalisia ongelmia,joten siirryttiin näihin huonoihin.
Itse en sanonut sanaakaan vastaan,laskin vain ja kiitin ja moi. Sitä kesti jokusen viikon ja tuntuu että nyt se kyllä loppui,kun se vakkari tulee lomilta. Eriasia on huomaako hän,ja koska hän huomaa.
Sanon että mulle se nyt on aivan sama kumpia on.
'
H:n kanssa yritettiin asuntoa saada,mutta ei napannut. Yritetään uudestaan.
Salilla käynyt todella vähän,ja tunnen kuinka kuihdun silmissä.- Nyt ajattelin mennä kyl..
Telkkarista tulee Oprahin sosiaalipornoo. .
No nyt kuitenkin kun elänyt niillä "väärillä" lääkkeillä ja vielä väärällä käyttötavalla,niin ei nämä "oikeat" oikein varmaan toimi ja nihkeys ja pienet vieroitusoireet on edessä. Mut ei siinä mitään.
Luin sitä vanhaa blogiani alusta vähän matkaa ja kyllä ihmettelin kuinka epävarma ja ristiriitainen henkilö sitä on kirjoittanut. Silloin oli kova tarve blogille. Joku purkukanava,nyt ei niinkään ole.
Etenkin se H:ta kohtaan oleva epävarmuus ja koulua että kuinka siittä selviää kun ei ole koskaan elämässään selvinnyt mistään,oli kyllä ihan omaa luokkaansa. Mutta Blogi oli hyvä keino purkaa..
Nyt minulla ei ole oikein mitään asiaa. Teen vaan työtä ja pelkään että kaupungin hoito menee jotenkin puihin ja menetän taas kaikki.
Koska välillä tuntuu aika uskomattomalta kun yksin vastaan ihmisten hoidosta ja jopa elämästä,ja olen tuolla kentällä,niin se ajatus että nyt olen tässä ja missä olin muutama vuosi sitten tai viisivuotta sitten.
Pakostakin ajattelee välillä ettei tämä voi kestää. Varsinkin kun itse vielä sitä tarpeettomasti vaarantaa. Todella typerää.
Nyt yritän taas olla kunnolla ja tehdä vain töitä ja koittaa nauttia siittä ns.Normielämästi.
Täytyy katsoa miten käy. Huomenna se tulee lomilta se oikea henkilö,ja odotan että hän soittaa että tuo takaisin ne väärät lääkkeet mitä sinulla on vielä jäljellä,että vaihdetaan en toisiin.
Tosin niitä ei ole yhtään jäljellä. Paha juttu.
Kun sain tietyn kokoiset napit väärinä ja toisen kokoiset oikeana.
Joten tästäkin voi ehkä vielä selvitä sanomalla että otin ensiksi vain ne toisen kokoiset,ettei ole kuin noita toisia jäljellä..
No oli miten oli. Koitan lähteä nyt salille.
]]>2007-07-22T12:36:00+03:002019-09-29T21:54:58+03:00https://jep77.vuodatus.net/lue/2007/07/lauantai-1jep77https://jep77.vuodatus.net/<![CDATA[Maanantai]]>Ensimmäinen kerta Iltavuoro ja ahdistaa.
Tosin tein jo muutaman päivän toisessa paikkaa töitä,mutta tämä on ihan eri.
Että saa nähdä miten käy.
En ole paljon jaksanut mitään blogeja pidellä. Nyt on aikaa puolisentuntia niin päätin naputella
Hoito terveyskeskuksessa on toistaiseksi sujunut hyvin,koska en ole ollut töissä kokoaikaa. Nyt olen joitakin viikkoja,ja se tietää ongelmia.. Siellä kun pitää olla ennen kolmea,ja työt yleensä loppuvat vartin yli kolme.Siis jos aamuvuoro.
Tämäkin viikko aamua kokoviikko paitsi tänään. Siksi sain sovittua tänään sen haun.
Otan tänään puheeksi että jos minä en pääse tänne,niin eihän siittä tule mitään sanktioita. Hommaan lääkkeeni sitten muualta. Tilapäisesti.
Muuten olen vain ollut H:n kanssa. Tai sitten yksin keskustassa. Nyt H:n luona ja lähdössä taas kotiin asumaan.
Se toinen työpaikka oli ihan mukava. Itsenäinen ja sillee. Mut eipä ole sieltäkään nyt mitään kuulunut.
Olen leikkinyt taas hoitoni kanssa oikein huolella. Tarkemmin kun sitä ajattelee niin en missään vaiheessa ole sitä leikkimistä edes lopettanut. Pitänyt vain pieniä viikon parin taukoja välillä.
Nyt lopetin sen taas. Katsotaan kuinka kauas tämä yritys kantaa. Tosin kaikki johtuu vain siittä että se on liian helppoa.
Toiset lääkkeet,ne alkuperäiset ovat vain niin paljon parempia. Mutta sitten taas se että pärjään kyllä näillä huonoillakin kertoo vain harrastukseni fiilismäisyydestä,eikä todellisesta tarpeesta. No taas koitetaan. Kyllä nyt aika kauan taas mennään kiltisti. Varmaankin.
Töissä mihin menen on todella vittumaisia ihmisiä. Harva siellä on aidosti mukava. Miehet ovat katkeria kuin naiset ja jotkut jopa yhtä koppaviakin,ja naiset vain muuten ilkeitä.
Miettinyt että tekeekö vuosien työnteko naisten keskellä ja naisvaltaisella alalla miehistä psyykkeeltään naismaisia? Tai ainakin ne naisten huonot puolet kasaantuvat niille miehillekkin. Ja paskanpuhuminen ja juoruaminen on tuolla aivan omaa luokkaansa myöskin.
Olin koulussa työharjoittelussa tuolla kerran ja meni viikko kun kuulin että olin jotain ihmeellistä sanonut,vaikka en ollut todellakaan sanonut mitään sellaista. Asia oli väännetty sanomisistani oikein kunnon politiikan toimittajan tyyliin. Paskapuheiden mekka.
Jännittää,mutta ei voi mitään.
Jännittää kylläkin myös tämä minun terkkarireissuni. Panokset on kovat,eli työ ja ne olen nyt vaarassa menettää. Juuri kun sinne pääsin,jos vain palan tietyistä näkyvistä asioista.
jep
]]>2007-06-11T08:18:00+03:002019-09-29T21:55:00+03:00https://jep77.vuodatus.net/lue/2007/06/maanantai-2jep77https://jep77.vuodatus.net/<![CDATA[Maanantai]]> Ambulanssifirmasta oltiin soitettu opettajalle ja kyselty työntekijää. Opettaja hehkutti minulle siittä ja antoi numeron.
Kunnes tajusin että lääkkeet pitää hakea kaupungilta ennnen kello kolmea kerran viikossa. Siinä meni työpaikka.
Eräs toinen ihminen suositteli minua toiseen paikkaan töihin. Soitin sinne.Olivat kovasti halukkaita ottamaan minut.Työaika 8-16... Sain viikon mietintäaikaa.
En minä pysy erossa huonoista tavoistani jos minulta viedään ainoa asia mikä pitää normaalissa elämässä eli työnteko.
Nyt on menossa massairtisanoutumisia töistä kun kaikki kaupungille hoitoon siirtyneet kokevat samaa.
Jossain työpaikoissa voi sentäs sopia että on kerran viikossa menoa ja tekee silloin lyhyemmän päivän. Ei lanssifirmoissa kuitenkaan. Lanssi on sama sille firmalle kuin paperikone paperitehtaalle. Kun se ei liiku niin firmalle ei tule rahaa.
Voi herranjestas miten taas tästäkin selviää
H:lta ei paljon ymmärrystä herunut. Sanoi:Miten sinä oletkin taas onnistunut sotkun järjestämään..
Niin.Sotkunpa hyvinkin. Tosin se itseäni koskevan vaiheen käsittelyyn tarvitsisi muistelua syntymästä asti,ja muutama kasvatustieteiden maisteri,sekä psykologi.
Tälle asialle en nyt voi mitään,muuta kuin ihmetellä. Yritän silti.
Soitin äsken sille kaupungin sairaanhoitajalle ja kysyin jos voisin jo huomenna tulla. Hän sanoi että eihän minun pitänyt siirtyä vielä kuin vasta ensiviikolla. Että klinikalla olisin vielä tämän viikon.
Sanoin että kyllä minut ainakin sieltä klinikalta nyt jo muualle ohjattiin. Toivotettiin hyvät jatkot.
Olisi pitänyt saada kahvimuki lahjaksi sieltä,mutta se sairaanhoitaja klinikalla oli niin vaikeana ja punaisena tästä työnteon menetyksestä että unohti. Ne ovat mokanneet oikein kunnolla.
Minun omatyöntekijäni,joka oli ennen kliniakn henkilökuntaan kuuluva ihminen on nyt kaupungin sossutäti. Yritän tänään tavoittaa häntä ja selvittää että olenkin sitten teidän asiakkaana kauan..Että töitä kyllä olisi,mutta ei anneta tehdä.- Samalla pyydän häneltä maksusitoomuksen oikeusaputoimistoon jonne menen asiani ja monen muun ihmisen asian esittämään.
Hoito kun ei saa estää normaalia elämää. Näin on säädetty.
Perjantaina jos korkeammat voimat suo,niin on minun viimeinen päiväni opiskelijana. Silloin on loppuarvio. Seuraavana maanantaina sitten valmistun.
Nyt salille.
]]>2007-05-14T08:36:00+03:002019-09-29T21:55:02+03:00https://jep77.vuodatus.net/lue/2007/05/maanantai-1jep77https://jep77.vuodatus.net/<![CDATA[Maanantai]]>Ollut niin stressaavaa tämä elämä. Viimeinen harjoittelu ja kaikki.
Tosin hoitoni siirretään kaupungille. Kaupunki halusi että siirrettävät on sellaisia asiakkaita jotka ovat edistyneet ja käyvät esim töissä.
Kuitenkin kaupungilta pitää lääkkeet hakea ennen kolmea..joten itselläni päivätyön tekeminen esim lanssissa on mahdotonta. En ole ainoa samasta ongelmasta kärsivä.-
Siirtoneuvottelu oli erittäin irvokas näytelmä. Niin siellä vain hehkutettiin kuinka loistavasti menee ja samalla vesitettiin minun työnteko mahdollisuuteni paikoissa mihin olen tähdännyt monta vuotta.
En edes tajunnut mitä tapahtui ennenkö vasta kotona.
Nyt olen viimeisessä harjoittelussa. Kiusallisen sosiaalinen paikka. Osa hoitajista on tosi mukavia ja pari sellaista jotka eivät osaa suhtautua ja pari todella mulkkua.
Eräs näistä viimeksi mainituista on loukkaantunut verisesti kun yllätyin siittä että hän on minua nuorempi. Lipsahti että oho,,luulin et oot joku kolmevitonen.
No se on sellaista.
Muuten ei elämään kummempaa.
H:n luona en paljon ole ollut,. Hän soitti ja kertoi että olenko vaihtanut vessan lampun siellä,kun se on muka vaihdettu. Taitaa olla ihan omat vaihtajat sillä.-
En tiedä. EI jaksa kiinnostaa.
Kun nyt vain saisi näytön suoritettua niin olisi koulut siinä. En voi sairastua tai vammautua kun sitten kaikki ihmiset kenen kanssa tehnyt töitä ja sitten hoitaisivat minua näkevät taustani. Varsinkin kaupungilla nyt kun hoitoani aletaan kirjaan samalla ohjelmalla.
En kyl jaksa siittäkään välittää.
Olen myös päättänyt että alan omin luvin laskemaan annosta ja yrittämään irrottautumista hoidosta. Nyt kesän aikana. Ennen kun laskenut omin luvin se menee helposti ikään kuin vahingossa katulääkkeisiin. Se on taas toinen juttu se,jota en nyt jaksa ruveta ruotimaan ja selittelemään.
Omin luvin nyt kuitenkin sen takia että voin koska tahansa nostaa sen takaisin,ilman että joudun keksimään siihen syitä,kun ja jos en voi todellisia syitä rangaistuksen pelossa kertoa.
Klinikka kusi minun pitkän tähtäimen projektini ja nyt on minun vuoroni kusettaa klinikkaa. ]]>2007-05-07T21:23:00+03:002019-09-29T21:55:05+03:00https://jep77.vuodatus.net/lue/2007/05/maanantaijep77https://jep77.vuodatus.net/<![CDATA[Tiistai]]> Työharjoittelu ohi ja tiivis kahdenviikon koulujakso joka sekin loppuu torstaina.
Aineina on ruotsia ja lastenhätätilat.Molemmista kokeen torstaina.
Olen ollut niin rikki siittä että en ole eläissäni lukenut ruotsia. Nyt se sitten pitäisi tenttiä. Jos ei mene läpi,niin valmistuminen vaarantuu.
Eilen olin aivan romuna ja aina kun piti lukea aloin raivoamaan että kuka tästä on vastuussa ja haluan päitä vadille siittä että toisen työ vaarannetaan näin kele.. Nyt se kuitenkin alkaa sujumaan ja uskon että selviän siittä.
Olen nyt virallisesti avoliitossa. Mentiin H:n kanssa kihloihin aprillipäivänä. Ihan mukava juttu. Varsinkin kun taisin tartuttaa H:lle sukupuolitaudin jonka hoidin sitten hankkimalla meille antibioottikuurin. Virallisesti kyseessä oli joku bakteeritulehdus,ja tuo oli vain varmuuden vuoksi.
Aika törkeää,,Enpä olisi uskonut että voin H:nkin riskeerata noin. Tosin riskeeraanhan minä koko muunkin elämäni välillä. Hoidon ja sitä myötä koulun ja työn.. Nyt en ole sitäkään tehnyt.
Luokkabileet olivat lauantaina. Tämä 34vuotias muija P josta viimeksi kirjoitin ja joka käytti työharjoittelussa viisiviikkoa nuoleskelemalla perseitä ja puhumalla meistä muista opiskelijoista paskaa oli siellä myös.
Hän tuli sinne ja meni viisi minuuttia kun se alkoi paskanjauhamisen meidän luokkalaisista,joita hänen mielestään ei saa kutsua luokkabileisiin,. No ne eivät olleet tulossa muutenkaan mutta silti.
Vartin sen veti yhteen menoon ja tekstasin silloin H:lle että se on tossa yhteenmenoon jauhanut paskaa ja tällä hetkellä matkii heidän kävelytyylejään..
Se on 34vuotias koulukiusaaja ja oikea ämmä. Itse ei tajua kuinka vaivautuneita ihmiset ovat kun se jauhaa sitä paskaa muista. Tuossa mittakaavassa en ole ennen tuollaista nähnyt.
Viimeksi piripäät tekivät elämästäni vaikeaa,kiitos Johannan. Myös psykoosit ja muut ikävät jutut osuivat pääsiäiseksi.
Nyt sitten luonnollisesti pelkään kamalasti että mitä tapahtuu. Toivottavasti ei mitään.
Minut siirretään ensikuussa sinne terkkariin. 27päivä tätäkuuta on palaveri missä on klinikan väki ja terkkarin väki.
Taas saan antaa mielikuvaa että onpas siinä fiksu tapaus,ja ei tuolla voi olla mitään ongelmaan.
Mutta oikeasti.
Minun suurin ongelmani on se että kun koulu loppuu,terapia loppui nyt,,klinikka loppuu,,ja en tule saamaan töitä ja tuloni tippuvat,ja minulla ei ole mitään tekemistä niin katusubutexin vetäminen lähtee lopullisesti hanskasta
Nyt pystyn kyllä oikeilla lääkkeilläni siittä irti pysymään mutta siihenkin vaikuttaa huomattavasti velvollisuudet koulussa ja työharjoitteluissa. Sekin välillä rakoilee.
En aio edes esittää että pärjäisin ja tuon kaiken rutiin loppuminen sujuisi kivuttomasti. Ei. Tunnen itseni niin hyvin.
Säälin vain H:ta. Avovaimoani joka ei ole ansainnut tälläistä ongelmatapausta.
On se työtä vailla jääminen harmi myös siinä että tämän kevään lähihoitaja/ensihoitajista jotka valmistuu niin kuuluun ihan sinne parhaimpaan päähän ammattitaidoltani. Pelkkää kiitettävää ensihoidon paikoista saanut.
Mutta minkäs teet.
Mutta tähän asti olen päässyt sieltä alle 60kiloisesta narkkarin jämästä pääosin sen avulla että olen jaksanut uskoa. Uskoa ja toivoa vain että tulen kuntoon..sitten että selviän ekasta vuodesta hoidossa joka oli aivan kamala.Uskoa että selviän interferonihoidosta..Uskoa että pääsen työharjoitteluun jonka avulla kouluun..Kaksi vuotta palkatonta töitä ja sitten pääsin kouluun,..jne jne,..
Nyt on vain usko koetuksella,mutta pakko vain toivoa että töitä saisi.
Omahoitajani sanoi silloin kun piripäät häiritsi,että jos ei ole mitään tehtävissä niin ei auta kuin toivoa sitten et ne muuttaisivat tai jotain. Totesin että toivomine on erittäin hyvä keino tässä elämässä. Itse olen sillä tavalla päässyt pitkälle. Luottaa siihen että hommat hoituu..Meni 8kuukautta ja hommat hoitui.
Mutta noi nyt on noita. Koska tunnen sen niin voimakkaasti että yksi jakso on päättymässä,kun koulu loppuu. Se että terapiat loppui ja klinikka loppui on hoidollisesti erittäin vaarallista,ja siittä terapeutti varoittikin.
Nyt H kyselee minulta ruotsia. Jourmottagnig = päivystysvastaanotto
]]>2007-04-03T21:02:00+03:002019-09-29T21:55:07+03:00https://jep77.vuodatus.net/lue/2007/04/tiistaijep77https://jep77.vuodatus.net/<![CDATA[Lauantai]]>Viikko hermolepoa,vaikka ei tässä hermo paljon lepää,kun teen taas elämäni niin vaikeaksi.-
Harjoittelu loppui ja sain hyvät arvostelut.
Kello on 23,36 ja väsyttää aikas paljon., Pää on ihan tyhjä.
Meidän luokalta oli viisi oppilasta samassa paikassa missä itsekkin.
Tämä meidän luokan impulsiivihäiriöinen nainen nimeltä P paljasti todellisen luontonsa.. Voi jestas mikä rotta.
Koulussa se aina naksahtaa ihan pienestä ja huutaa ja sanoo tosi pahasti kaikille.. Ikää sillä on jokunen vuosi päälle 30.
Tuolla se lässytti työntekijöille niin imelästi etten ole sellaista nähnyt ikinä. Samalla käytti viisi viikkoa myös siihen että jauhoi paskaa meistä muista opiskelijoista näille ohjaajille ja työntekijöille. Jokapäivä.
Eräs meidän luokkalainen nörttipoika ei oikein pärjännyt siellä niin siittä se jauhoi jatkuvasti paskaa siel kahvihuoneessa kaikille. Olin vain hiljaa. Kuten oli työntekijätkin koska ne piti sitä kai pikkuisen outona,kun se jatkoi vain
Oli kauheaa kuulla kun piti viimeisenä päivänä kotiin lähteä kun se huusi siel et mä en haluu lähtee ja voivoi,,Ja niin imelästi ettei sitä pysty kirjoittamalla kuvaileen.
Kontrasti oli aikasmoinen siihen verrattuna minkäläinen se koulussa on. Opettajakin on sanonut sille että en voi kuvitella sua ainakaan missään polilla töissä kun raivoat aina tunnilla kaikille ihan yhtäkkiä..
Se päästänä sairas ja nyt pitää itse osata pitää suuni kiinni etten avaudu sille koulussa millainen sairas rotta se on,ja että se tarvitsee apua. Ärsyttää tuollaiset sitten niin paljon että. Ei pysty nukkumaan jos sitä alkaa miettimään. Harmittaa vain kaikki mitä puhuttiin ohjaajista keskenämme muiden opiskelijoiden kesken,koska se aivan varmasti kertoo tai kertoi ne kaikki eteenpäin työntekijöille. Sillä kun ei ollut pahaa sanottavaa kestään paitsi luokkatovereistaan.
No eipä siinä mitään. H:lla on kanssa toinen sen luokkalainen kaverina Työharjoittelussa. H:n ikäinen nainen nimeltä M.
Siinä on myös todella outo tapaus. Sillä on auto,mutta kun niillä oli yhtenä päivänä koulua johon piti sieltä töistä lähteä,niin se ei voinut ottaa H:ta mukaan,vaan kaikkien pitää kuulemma pärjätä omillaan. H siis seisoi pysäkillä ja tämä meni autolla ohitse.
Samoin kun H lainasi sille pari euroa ja se ei aio sitä maksaa. Taloudellinen tappio on mitätön,mutta periaatteellinen suuri.
H istuu päivät potilaiden kanssa ja tulee niiden kanssa tosi hyvin juttuun,mutta tämä M istuu kansliassa ja sanoo potilaille korkeintaan että Niin.
Sitten kuitenkin kun opiskelijoiden piti lähteä hakemaan yhdessä kaikille omat avaimet,niin tämä lähti pihassa juoksemaan muiden edelle että varmasti on siellä ensimmäisenä..
Se ei myöskään ilmoittanut H:lle,vaikka sitä oltiin pyydetty eräästä koulutustilaisuudesta siellä työpaikalla. H siis jäi siittä paitsi,ja tämä oli siellä eturivissä..
Hei mikä tätä maailaa nyt vaivaa..?
Hyvä kun niillä on Tunnepäiväkirja mitä niiden tulee siellä täyttää. H:n katkeran suloiseen tyyliin kuuluu että se kirjoittaa kaiken siittä M:n tekemisistä ja maksamattomasta parista eurosta ja muusta.
Tosin ne olivat siellä kansliassa paripäivää kaikken saatavilla ennekö H otti sen sieltä,että M taisi lukea sen.,mutta se on sellaista.
Nyt pitäisi töitä hakea minunkin. Mitenköhän käy. Koulumenestys näyttää nyt varmistuvan pääosin kiitettäväksi,mutta loppuuko rahkeet siihen,vai vieläkö löytyisi sen verran että oikein työelämään pääsisi. Se olisi sitten jotain se.
Lomani aion käyttää salilla käyntiin ahkerasti, kun se on harventunut nyt tuon työn takia.
Meidän luokan M,eli tämä kipsausparini sai jo töitä,mutta hän voikin aloittaa vaikka heti,koulun ohessa. Itse en voi ennen kun koulu loppuu tai kaikki tuet lakkaavat tulemasta. Aikuispuolen huonoja puolia.
M lähtee Belgiaan vaihtoon nyt kuukaudeksi. Pääsee kuulemma ambulanssihelikopteriinkin jos sellaisia hälyytyksiä vain tulee.
Klinikalla ei kummempaa paitsi että sanoin omahoitajalleni että minua loukkaa suunnattomasti tuo sinun vihjailusi että lopettaisin hoitoni. Kuten silloin kun ilmoitti että minut siirretäänkin jo nyt terkkariin,eikä kun valmistun. Sanoi kun kysyin syytä,että niin kun ei sitä hoitoa nyt lopetettukaan .. Vittu että on ärsyttävä-
Vähättelee ja kaikkea. Sanoin sille että hoitohistoriani on erillainen oikeasti mitä tuolla koneellasi lukee. Joten älä viitsi enään vihjailla. Ja aina kun sinä niin vihjaat,niin minä mene baariin ja vedän pään täyteen koska se loukkaa ja vituttaa.
Mikä tärkeintä se on myös heiltä kielletty ehdottaa sellaisia.
Taidan olla kyl aika väsynyt kun kaikki noin paljon ärsyttää. Nyt nukkumaan. H kävi kaverinsa kanssa baarissa tänään ja haisee siis pahalle. Ei meinaa taas sitäkään kestään.
]]>2007-03-17T23:35:00+02:002019-09-29T21:55:09+03:00https://jep77.vuodatus.net/lue/2007/03/lauantaijep77https://jep77.vuodatus.net/<![CDATA[Keskiviikko]]>Nyt kun pohtinut niin ei haittaa kuka tätä lukee. Taas tänään.
Tai siis ne joita edellisessä blokissani pelkäsin eivät tätä eksy lukemaan,tai todennäköisyys siihen on hyvin pieni.
Sitten kun menee vielä niin hyvin,niin ei ole mitään pelättävääkään. Tietenkin hoitomuoto on,kun asutaan suomen kaltaisessa punaniskaparatiisissa jossa ennakkoluulot ja väärä tieto ovat arkipäivää. Kuitenkin hoitomuotoni rinnastetaan jo maailmalla täysin insuliiniin tai verenpainelääkitykseen joten ehkä se tässä vuosien saatossa uppoaa myös junttikansaan.
Katselin juuri tuon Oliver Stonen elokuvan World trade center.. Tosi tarinahan se oli,ei kauhean hyvä,mutta kuitenkin.
Nauratti kun ne yöllä löysivät nämä poliisit sieltä raunioista hautautuneena vähän niinkuin vapaaehtoisin voimin. Sitten tarvittiin ensihoitajaa ryömimään sinne koloon,ja ei ollut siinä kuin yksi,jolla oli mennyt luvat umpeen. Ei ollut ehtinyt niitä uusia koska oli ollut katkolla jonkin aikaa.
Tuli mieleen heti että on näitä muitakin. Tosin itse en kyllä katkolle mene enään ikiniä. Ne on vanhan elämän juttuja.
Nytkin ollut töissä muutaman viikon ja ei voisi kaukaisemmalta tuntua ne asiat enään. Päätellyt siittä että niin kauan kun on töitä,niin on turvassa vanhoilta jutuilta.
H on harjoittelemassa kanssa. Hän on mielenterveyspuolella. Olen odottanut sitä,koska haluan nähdä miten se häneen vaikuttaa.. Toivottavasti positiivisesti. Tajunta laajeneen tai jotain.
Kustessa kirvelee. Olenkohan mokannut nyt jotain todella pahasti,. En tiedä,. Mutta saattaa olla.
Minut siirretään k:lta terveyskeskukseen jo ennen valmistumistani,. Haluavat saada uuden paikan k:lle,että voivat totetuttaa hoitotakuuta. Samaan aikaan kehitetään hoitoa siihen suuntaan että me jotka pärjäämme ja tarvitsemme vain lääkityksen hakisimme sen apteekista. Siinä kaikki hoito.
Minulle se käy,mutta entäs nämä jotka ottavat lääkkeensä klinikalta,myyvät ne,tai pitävät varalla ja ostavat subutexin kadulta ja käyttävät sen suonensisäisesti. Näitä on kuitenkin jonkin verran joille ei klinikan suboxone kelpaa.
Sanoin siittä tänään k:lla. Sitten kyllä lisäsin ettei se asia minulle kuulu.
Mietin kotimatkalla,että kun tiedän tälläisiä,ja ne tietävät että minä tiedän,,niin saattavat hoitopalaverissa pyytää minua kertomaan nimiä tai nimen,että voisivat puuttua siihen. Ei olisi ekakerta. Koskaan en ole kuitenkaan muista puhunut nimeltä tai edes että jotenkin voisi tunnistaa.
Mietin lähinnä sitä mikä olisi paras ratkaisu. Tämän yhdenkin henkilön kohdalla joka on menetellyt jo näin pitkään. Siis kun istun K:n hoitajien keskellä ja ne vaativat ja perustelevat sitä sillä että näin ne voivat auttaa ja minä myös kun paljastan nimen..
Tulin siihen tulokseen,että vaikka tämä yksikin henkilö ottaa aamuin illoin suonensisäisesti lääkkeensä,niin se että klinikka saa sen tietää ei auta häntä. Päinvastoin. Hän ei pärjää klinikan uudella ihmelääkkeellä nimeltä Suboxone. Ei vaikka kuinka yrittäisi.
Joten on parempi olla kertomatta,koska yhtälailla,kuten minäkin hän on silti tehnyt vuosia töitä asiansa eteen ja nyt on työelämässä eikä käytä mitään huumeita huumaustarkoituksessa.
Jos klinikka saa tietää,ne ottavat häneltä kotilääkkeet pois,ja pakottava käymään siellä joka päivä sulattamaan nämä huonot lääkkeet,jolloin hän lopettaa hoidon kuten on uhonnut minulle. Sitten on taas päivät käytettävä siihen että mistä saa rahaa ja elämä pyörii vain seuraavan lääkeannokksen ympärillä.
Silloin mukaan tulevat myös muutkin huumeet.,
Nyt jos joskus käy niin että kadulta ei subutexia saa,niin hän voi hätävarana mennä Suboxonella,se pitää kyllä tavaran suolessa,niin ettei paska lennä,mutta muuten hän voi siittä vain huonosti.
Mutta asia ei kuulu minulle. Se vain lipsahti suusta kun kuulin että nyt minäkin siirryn,että mitäs nämä tälläiset ihmiset jotka toimivat näin....
Näin tässä yksi päivä töissä tähänastisen pahimman tapauksen.
Aikaisemmin olen nähnyt ja hoitanut puukotettuja,päästä varpaisiin palaneita,kaikenlaisia sirkkeli ja kirveshommeleita missä on verta ja suolenpätkiä,,mutta tämä vei voiton kaikesta.
Se oli mätänevä ihminen. Ei siinäkään vielä mitään,mutta kun se oli elävä. Se haju pyöri nenässä vielä seuraavana päivänäkin..
Entinen ennätys makuuhaavassa oli vajaa kaksi viikkoa samalla kyljellä.Se oli paha. Mutta tämä oli jotain ihan muuta. Siinä oli näkyvissä kaikki luut ja isot lihakset ja suunnaton määrä mätää.
Mutta se on sellaista. Eihän tuollaisesta elossa selviä,mutta pääsipä ihmisarvoiseen paikkaan loppupäivikseen. Kuona-aineiden määrä veressä on jo niin suuri että munuaiset possahtaa ja kaikkee.
Meillä on myös H:n kanssa yhteisiä potilaita,joita olen hänelle vienyt. Se on uutta. Tosin ei ihan eka kerta. Aikaisemminkin ollut näin,mutta nyt on vain vähän erillaisissa ympäristöissä,ja mielenkiintoisemmat tapaukset.
Viikko vielä ja sitten alkaa myöhäinen hiihtoloma. Sitten alkaa koulu ja perkeleen ROTSIN-kieli,ilman U:ta jota en ole koskaan opiskellut ja se hullu opettaja joka menee sataa siellä edessä ja välillä syöksyy olkapäähän kiinni ja ravistaa että kyllä me selviämme tästä,usko siihen,me selviämmä tästä kyllä.. Voi apua. Siihen olen jo liian vanha.
Kahdessa viikossa pitäisi siittä selvitä. huh..
]]>2007-03-07T20:02:00+02:002019-09-29T21:55:11+03:00https://jep77.vuodatus.net/lue/2007/03/keskiviikkojep77https://jep77.vuodatus.net/<![CDATA[Taas mennään..]]>Päätin kun lopetin vanhan että aloitan tämän uuden täysin uudella tavalla. Jotenkin niin että siihen liittyy sana "matalaprofiili"..mutta miten..
En tiedä..Enkä jaksa..Todennäköisesti vaihdan tasa blogia jossain vaiheessa jahka tässä ensin keksin vain että miten sen saa toisenlaiseksi ja että se samalla palvelisi siinä mielessä mihin sen tarkoitan.
Joten olkoon. Jatkan siittä mihin jäin. Tosin en muista mihin jäin,mutta kuitenkin.,
.
Elän uskomatonta aikaa. Ambulanssissa. Herranjestas sentään mihin asti sitä on oikein päästy ja mistä sitä on tultu
Ensimmäinen viikko oli tuskaa. Mokailin ja olin todella hermona,. Ensimmäisenä päivänä ehdin vain kätellä ohjaajani kun heti tuli hälyytys ja olinkin jo autossa.En pystynyt keskittymään yhtään,,hoin vain mielessäni tyyliin että oon lanssissa,mä oon lanssissa ,oon lanssissa..
Sitten kun ensimmäisen viikon jälkeen lopetin sen stressaamisen ennen tapauksia niin alkoi sujumaan. Tieto on olemassa päässä,eikä sitä tarvitse kelailla etukäteen. Sotkee vain kaikki. Voin sanoa että rakastan tätä työtä ja haluan tehdä sitä enemmän kuin mitään.
Polilla olostakin pidin,ja luulin että se on se mun juttuni,mutta kyllä tämä voittaa sen. Itsevarmuus ja itsetunto on aivan huipussaan kun kokee onnistumisia ja tekee oikeat toimenpiteet itsestään.
Mitkään vanhan elämän jutut eivät tule mieleenkään,kun on työssä mistä nauttii.. Eikä nämä uuden elämän mokailut ole ajankohtaisia enään.
Samassa paikassa missä olen on tämä luokallani oleva työparini M. Tämä hurmaava ja puoleensavetävä nuorinainen joka oli ennen harjoittelua kuin magneetti.
Viimeisenä kouluviikkona hän vain räjäytti pankin ja ikään kuin iski puukolla suoraan sydämeen kertoen olevansa uskovaisesta monilapsisesta perheestä Ajattelin että ok..sen kanssa kyllä pystyy elään-
Kysyin että miten tämä näkyy sinun elämässäsi. Hän sanoi että no esimerkiksi siten että olen neitsyt.. Puukko kääntyi haavassa lisää.
Kaikki seksuaalisuus kuoli hänessä samantein. Tosin mitä sitten.- Hän on vain työparinin kipsauksessa.
Olen mesessä jutellut hänen kanssaan iltaisin. Uskonasioista ja muista ja kertonut oman stoorini silloin joskus kun uskoa tarvitsi kun ei voinut kävellä pitkällekkään ilman tukea..
Häntä naurattaa paljon kun puhun eri uskon suuntauksista tuotemerkkeinä. Kysyin häneltä että mihin tuotemerkkiin sinä kuulut. Hän on Lestadiolainen.
Mutta ok tapaus on silti. Harmi että koen vain kokoajan hänen elämänsä haaskaukseksi. Kun niin energinen ja seksuaalisesti vetovoimainen ihminen ja sitten pitää ihmisten keksimiä sääntöjä noudattaa jotka estää elämästä.
Tosin hän ei sitä niin koe. Vain minä.
Exäni T otti yhteyttä maililla. Oli löytänyt vanhan blogini. Sanoi että harmi että minä pidän häntä dorkana,mutta en koskaan oppinut tuntemaan häntä.
Ihmettelin että mistä se niin luulee. Hän myös ehdotti että voitais mennä joskus baarissa käymään. Samalla hän pohti pitkällä kirjoituksellaan että mahdan saada naisia kun on tuollainen tausta,että hän ei ymmärrä naisia jotka haluavat hoivata jotain narkkariäijää..
Voi morjes..
Eli tulkitsen sen niin että hän haluaa tavata,mutta älä vain luule että meillä olisi mitään. Sekä että hän haluaa tavata että voi sitten itsekseen todistella että kuinka huonosti minulla menee ja kuinka epävakaa olen,että huh..T on vähän sellainen..
Kuitenkin vastasin hänelle ja kerroin miten minulla menee ja että kyllä minustakin olisi mukava nähdä pitkästäaikaa. Ilmeisesti oli liian tasapainoinen vastaus ja ilmeisesti minulla menee liian hyvin,koska hänestä ei kuulunut enään yhtään mitään.-
Ennen kyllä tuo taustani oli ihan ensimmäinen asia joka piti kertoa jos jonkun tapasi. Nyt jos jonkun tapaisin niin se olisi jotain muuta. En tiedä jäisikö jopa kertomatta. Ei ole tarvetta enään.
Mutta toisaalta on kuitenkin klinikka että se täytyisi jotenkin kertoa. H:lle en sitä kehdannut kertoa vaan hän itse kysyi kun oltiin vähän aikaa tunnettu että eikös se sinun hoitosi ole sellainen....
Oltiin muuten ihanan tyttöystäväni kanssa tänään elokuvissa. Olen nyt muutenkin hänen luona torstaista asti ollut. Huomenna menen kotiin.
On olemassa toinenkin sananniminen.. Hän luki myös vanhaa blogia. Hölmöilin hänen kanssaan toissaviikonloppuna ja tuntuu että minun saman nimiseni ei ole ansainnut minua. En tiedä miksi niin tein,.mutta tein kuitenkin.
Tämän jälkeen tämä toinen on kysellyt että koska katsellaan leffaa ja kysyipä jopa ihan suoraan että jättäisin omanii ja ottaisin hänet..
Olen väistellyt tuota leffa juttua ja siihen seurustelun aloittamiseen vastasin ihan suoraan että en todellakaan ala järjestämään mitään suhdekriisiä elämääni. Hän itsekkin seurustelee,ellei peräti naimisissa,mutta hylkäsi ukkonsa joka on italialainen ja tuli takaisin suomeen.
Sovimme minun omani kanssa että menemmä kihloihin aprillipäivänä. Saa nähdä. Olen mukana ainakin nyt ihan täysillä.
Klinikka kostaa minulle hölmöilyni ja kutsuu minua seulaan joka viikko,vaikka olen töissä. Siinä on sumplimista. Odotan innolla sitä uutta ihonalaista implanttia että ei ole niin riippuvainen joka viikkoisesta käynnistä klinikalla. Voisi sitten vaikka vähän reissata.
Poljin tänään kuntopyrää ja Mulkero näytti taas olevansa järjen jättiläinen. Se tuijotti poljinta jota poljin aikansa ihan transsissa kunnes sitten oli pakko työntää se pään sinne väliin. Kuului vaan että KOPS ja mulkero katosi kuin tuhka tuuleen..En ole nähnyt sitä vieläkään mutta kuulemani mukaan on elossa.
Vieläkin sitä aristelee kirjoittamista,mutta kyllä tämä tästä lähtee. Kaikkea ei voi kirjoittaa,mutta jotenkin nekin asiat täytyy ilmaista. Vaikka sitten salakielellä.
Nyt tosin olen unelmahommissa ja kaikki menee loistavasti,ellei tyttöystävälläni ole sitten jotain toista,jota asiaankuuluvasti epäilen omistushaluisena ja mustasukkaisena rapumiehenä jolla on vain yksi nainen elämässä joka on tietenkin äiti.